Pörrön 2 viikko

Pörrön päivät ovat olleet leppoisia; syödään ja nukutaan. Yöllä nukutaan 3-4 h putkeen ja seuraava pätkä usein saman verran. Aamulla tietenkin kaveri haluaa vielä nauttia suloisista aamun tunneista ja vetelee sikeitä ainakin klo 9.00.

10.5. maanantaina olimme ekassa neuvolassa ja pörrön mitat oli 3160 g ja 50 cm. Painoa oli tullut viikossa reippaat 300 g (lähtöpaino 2830 g), joten kasvaa hyvin ja 2 viikon päästä uusi punnitus. Samana päivänä lähti napanuoranpätkä irti.

11.5. Pörrö makoili mun rinnalla ja keksi pitää päätä ylhäällä. Ja sitä sitten ei malttanut millään lopettaa...sen verran paljon oli nähtävää ;) nyt toisella viikolla huomaa, että kaveri on jo paljon tarkkaavaisempi.

13.5. kylvettiin ensimmäistä kertaa ja se sujui hyvin, ei tullut mitään turhaa paniikkia.
Miki serkkukin kävi kylässä ja menoa riitti kaikille koko päiväksi! ulkona oltiin koko päivä, kun helleaalto pääsi lämmittimään mukavasti helatorstaita! N ja Sasu juoksivat koko päivän, poika oli pakko laittaa iltakylpyyn, sen verran hikinen kaveri oli :))

Kiitos Henna taas teille mukavasta yhteisestä päivästä :)))

Pörrön ensimmäiset päivät

Maanantaina 3.5. kotiuduttiin ja eka yö menikin tissitellessä 1-2 tunnin välein. Seuraava päivä meni ihmetellessä; imetys ja nukkumaan aika tasan 2 tunnin välein. Seuraavana yönä en sitten lähtenyt kaveria herättelemään ja nukkuikin 5 tuntia yöllä putkeen. Välissä imetys ja koko perhe nukkui onnellisesti klo 8.30.

Kolmaskin yö meni yhtä ihanasti ja päivällä jaksoi touhuta. Ulkona aurinko paistoi, joten lähdimme koko perhe pihalle. Kaveri olisikin nukkunut ties kuinka pitkään, mutta rinnat oli sitä mieltä, että nyt sitten pitää tyhjentää ;) niin sitä maitoa tulee enemmän kuin tarvis. Mutta hyvä niin, eipä tarvitse imetystä ressata. Kun kaveri on heti maaimaan tullessaan ottanut sellaisen asenteen, että tissiä imetään, vaikka mikä olisi!

Kaveri on kyllä valloittanut vanhemmat täysin. Pitkät silmäripset ja pitkä tumma tukka. Vielä ainakin on niin tyytyväinen kaveri....niin niitä vatsavaivoja, niitä varmaan tulee...ainakin pikkasen. Täytyy myöntää, että ehkä sitä osaa tämän toisen kanssa nauttia vauva-arjesta vielä enemmän. Sitä osaa ottaa rennommin ja muutenkin tietää, että jokaisesta päivästä pitää ottaa kaikki irti :))

Nimimerkillä: Synnytyshouroinen mamma