!

torstai 11. joulukuuta 2014

Väriä pimeään



Joulukuu ja ei valoa. Olin jo varma, että selviän tämän talven ilman väsymystä. Ainakin luulin pääseväni helpommalla. Väsymys kyllä tuli, mutta minulla olikin tähän jotain mikä voisi auttaa.

Pitkään nimittäin olin halunnut kokeilla täysin sokeritonta elämää. Tämä tarkoitti sitä, ettei päivittäin herkuteltu banaanikakulla tai lauantaista jääneillä irtokarkeilla.

Ihan helppoa ei ole ollut tuo herkuttelun jättäminen. Mutta jos siitä jotain positiivista on jo viikossa
löytänyt, niin väsymys on tiessään! Todellakin! 

Kaikki vitamiinit ym. on kokeiltu, mutta uskoisin, että sokerittomuudessa on puolensa.
Ja aika pian hävisivät naamasta sitkeät näppylät. Iho oli jo muutenkin kärsinyt
tämän leveysasteen piiskaamasta tuulesta ja kylmästä.

Sokerin lisäksi jätin kokeiluluontoisesti pois myös vehnän ja perunan.
On ollut hauska huomata, miten vatsa toimii paremmin eikä pidättäydy pallomaisessa tilassaan!
Olo on siis kevyempi ja pirteämpi. 
Voiko tähän pimeyteen nyt muuta toivoa.

Joulua odotellen

Niina

p.s. Onneksi kotiin voi tuoda värin lisäksi valoa kynttilöillä ja jouluntähdillä!
Viimeinen kasvi on kimallekuusi :) 























sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Juhlamekko

Siinä se nyt on! Vihdoinkin! Ja kyllä siihen on aikaa käytettykin :) 
Opiskelukaverin mekko on valmis.




Toinen vuosi opintiellä lähti käyntiin. Syksyllä huomasin positiivisen muutoksen. 
Olen nyt paljon itsevarmempi ja sinut kankaiden kanssa! 
Kaavojen ihmeellinen maailma avautui entistä selkeämpänä eteeni! Vain luovuus on rajana tai ei edes sekään ;)

Tästä on hyvä jatkaa. Onnistumiset antavat vain lisää potkua ja energiat onkin tällä hetkellä aika katossa. 

Syystalvi taitaakin olla kevyempi kulkea, joten josko tämä talvi antaisi enemmän kuin edelliset . Olen usein kärsinyt jo aikaisin syksystä väsymyksestä ja saamattomuudesta. Pimeä ja kolea ilma lamaannuttaa tämän ihmisen verenkierron ja aivotoiminnan totaalisesti.
Ehkä liikunnallakin on tähän tarmokkuuteen jotain vaikutusta. 

Juoksulenkit ja astangajooga ovat toivottavasti tulleet jäädäkseen! Jes!

Niina