!

torstai 31. tammikuuta 2013

Kuuti

Jos Rasmukselta kysytään, miten paljon veikka eilen täytti, niin hän vastaa "kuuti veikka". Siihen perään kuitenkin lisää, "kuuti Pammu". Minä sitten korjaan, että Rasmus nyt kaksi ja pian täyttää 3. "Eiiii, Pammu kuuti!". Että näin olkoon sitten :)

Meillä on nyt reipas 6-vuotias pojan nassikka. Kasvanut on kovasti viime vuoden aikana ja sitä itsenäisyyttä tullut paljon. Vielä vaan on vaikea mennä sinne omaan sänkyyn nukkumaan. Edelleen nukahdetaan äidin ja isin sänkyyn....ja yöllä sitten siirretään omaan. Kyllä kait se pitäisi jo kuusivuotias laittaa omaan sänkyyn suoraan.....

Aikamoista vuoristorataa on ollut myös viimeinen vuosi tunteiden puolella. Ehkä tuo itsenäistyminen sitten tekee sen, että kovasti laitetaan hanttiin monessa asiassa. Pyydetty asia on kovin vaikea tehdä ja kielletyt asiat on vaikea jättää rauhaan. Mitä äiti tai isi sanoo...pitää aina vähän kapinoida. Ja kun minä en periksi anna ja toinen samanlainen jästi....siinä sitten ollaan ja puhistaan.
Neuvolasta kun sitten tultiin, niin Sasu tokaisi "Äiti, mä en enää ikinä ole tuhma poika".
Siihen sitten vastasin: "Ethän sinä tuhma ole, jos sinua jokin harmittaa". Selitin siinä, että jos harmittaa ja kiukuttaa, niin täytyy sen antaa mennä pois. Tulet sitten äidin syliin vaikka halittavaksi ja pusittavaksi, niin menee kiukkukin helpommin ohi!


Vuodessa ollaan taas opittu paljon uusia asioita. Viime kesänä pyöräilemään ja uimaan. Talvella luistelemaan ja hiihtokin sujuu verkkaisasti. Poika tykkää hirveästi askartelusta ja piirtämisestä. Sitä onkin saanut tehdä kerhossa paljon. Lisäksi rakastaa Legoja (kukapa ei) ja on niiden kasaamisessa varsinainen taituri.

Sasua on aina kiinnostanut numerot ja helppoja laskutoimituksia jo ratkotaan innolla. Kirjaimet ja lukeminen eivät sen sijaan ole tähän mennessä olleet suosiossa. Nyt vasta alkanut kiinnostamaan kirjaimet enemmän. Eiköhän tuo kaikki sitten tule aikanaan. Syksyllä alkaa eskari ja siellä varmasti opitaan taas kaikkea uutta :)

Uusia harrastuksia aloitettiin, joista jalkapallo keväällä. Alkuun oltiin innostuneita, mutta sitten tuli stoppi. Tai ei viitsinyt viedä, kun oli niin väkinäistä. Nyt keväällä olisi tarkoitus taas kokeilla, löytyykö innostus taas :)

Kerhokaverin innostamana viime syksynä Sasu lähti kokeilemaan painia. Paini on ollut äidinkin mieleen. Tunnilla saa liikkua ja hiki tulee. Koko kroppa on koetuksella ja pojat saavat purkaa energiaa hauskoilla jutuilla. Tämä harrastus on toivottavasti tullut jäädäkseen. Syntymäpäivälahjaksi on tulossa painipuku ja painikengät. Sitten on koko paketti kasassa :)


Perjantaina juhlitaan kavereiden kanssa syntymäpäivää. Talo täyttyy kymmenestä kaverista ja jotain pikkusisaruksiakin tulee. Joten varmasti vauhdikas ilta tiedossa. Lauantaina tulee sukulaiset ja kummit.
Äidin ajatukset ovat ristiriitaiset. Ihanaa kun poika on jo kasvanut ja itsenäinen. Samalla askarruttaa jo kouluvuodet ja ison pojan haasteet. Onneksi poika vielä pitkään pysyy pesässä. Vielä on melko huoletonta arkea ja menoa.....

Niina

tiistai 15. tammikuuta 2013

Sisustusmania

Se sama kuume kun iskee joka kevät(talvi) :)
Mulla taitaa olla ihan oikeasti kuumetta, sen verran pipiltä nyt tuntuu. Mutta kodin laittaminen käy aina mielessä, sitä ei lannista edes megapöpöt!

Meillä on varmasti joka huoneessa joku kohde, mitä pitäisi laittaa uusiksi :) Tuo "pitäisi" on hiukan hämäävä termi. Siis on monta paikkaa, johon haluaisin jotain muutosta. Alla olevat kuvat antavat mulle taas hiukan lisää inspiraatiota. Erityisesti värimaailma kolahtaa.
Kuvat alla poimittu Pinterestistä.

Keittiöön uudet kaapit tai maalaus ja muovimaton poisto.



 Yläkertaan ullakolle uusi huone meille se "master bedroom" kattoikkunalla.


 Olohuoneessa katon maalaus,   seinät ja lattia.


Kylpyhuone uusiksi kokonaan mm. saunan paikka vaihdetaan. Yhden suihkun tilalle kaksi.


Pukutila ja kunnon kodinhoitohuone. 





Työhuoneeseen tapettia ja lattia.Toinen lastenhuone kokonaan uusiksi (meidän vanha makkari).
WC:n lattia ja allas ym. sisustaminen.

Tässäkään ei taida olla vielä kaikki, mutta ihan riittävästi. Ja onneksi olen VIHDOINKIN päässyt sen olohuoneen katon maalaukseen!
Siitä toivottavasti pian valmiskuvia.....niin varmasti joo! Mulla tuppaa olemaan melkein joka ilta jotain menoa. Lasten tai omia harrastuksia. Lisäksi vielä asiakkaita, niin että ommeltavaa riittää :)
Ei aika tule pitkäksi.....ja pitäisi tietysti muistaa lapsetkin huomioida ;)

Niina


perjantai 11. tammikuuta 2013

TV-taso

Olohuoneen tv:n paikkaa vaihdettiin ja niin tarvittiin sille oma pöytä. Ennen tv oli seinässä kiinni.
Mietittiin jos ostaisi tason, jossa lukittavat ovet. Sinne saisi sitten kaiken tärkeän ja helposti särkyvän laitteiston piiloon.

Mulla oli kuitenkin kellarissa tallessa vielä vanha puinen lipasto, joka on viimeksi palvellut edellisessä kodissa.
Tämän tason löysin huutonetistä 20 eurolla. Sen oli joku tehnyt näyttötyökseen puusepän koulussa. Lipasto vain vaati hieman tuunausta. Puu oli aikojen saatossa kellastunut ikävästi ja vetimetkin oli aika rumat.
Harmiksi ei taaskaan ole "ennen" kuvaa.





Maalasin nyt lipaston valkoisen ja harmaan kalkkimaalin sävyillä. Nettikaupasta löytyi sopivat vetimet ja lopputulokseen olin tyytyväinen.

Laatikoihin saa tarvittavat tavarat piiloon, vaikka ei lukkojen taakse. Kaikki lukolliset olisivat olleet liian moderneja mun makuun. Niin ja hintakin niissä aika kova. Joskus on hyvä, ettei ehdi kaikkea rojua laittaa eteenpäin :)

Olen aika utelias kaveri ;)

Niina

tiistai 8. tammikuuta 2013

Kissat ja olohuone

Vaikka alku olikin hieman takkuinen karvaturrien kohdatessa ensimmäistä kertaa, nyt eletään
jo leppoisasti sovussa.
Reilu kaksi viikkoa vierähti, ennen kuin kisut tottuivat toisiinsa ja keksivät yhteiset leikit.
Varsinkin iltaisin talon ympäri juostaan kilparallia ja kovaa! Vuoroin toinen toistaan jahdaten.

Välillä hiukan rajummin taklaten, mutta ei liian kovaa :)
Joskus sitten Nöpö intoutuu Elmeriä pesemään, on se vaan suloisen näköistä.

Tuntuu siltä, että oikean päätöksen tein, kun toinen kissa taloon tuli. Nöpö on pirteämpi ja suostuu jo tulemaan äipän kainaloon yöksi. Alkuun murjotti uutta tulokasta ja ei suostunut edes syliin tulemaan. Nöpö on aina ollut kova sylikissa. Elmeristä ei vielä tiedä. Joskus viihtyy sohvalla sylissä iltaisin, kun telkkua töllötetään.

Missä kissa?
Mutta Elmeri on kova nuolemaan. Aamupesut on sen tapa herätellä talon väkeä. Iltaisin Elmeri menee Sasun viereen nukkumaan ja hipsii sieltä sitten pois, kun poika nukahtanut. Pitäähän sitä nyt tulla vielä leikkimään kaverin kanssa :)

Uudeksi vuodeksi hieman lupailin itselleni, että talon remontointi saa luvan edetä. Ihan ensimmäisenä mun homma on olohuoneen ja ruokatilan katon maalaus. Katon maalaus ei ole mikään ihan pieni projekti, kun huoneissa on sen verran neliöitä. Olohuoneessa jotain 50 m2 ja ruokatilassa n. 20 m2.

Katossa on puupaneelit, jotka tullaan kuultomaalaamaan vaalealla sävyllä. Olen jo saanut hiukan kattoa pestyksi. Tämän jälkeen tuo osuus tullaan maalaamaan, niin nähdään vähän miltä katto tulee näyttämään.




Paneelissa ei pitäisi olla mitään käsittelyä, kun sitä miehen kanssa olemme tutkineet. En tiedä sitten, onko turhaa pestä kattoa, mutta tuskin siitä haittaakaan on. Onhan tuo paneeli varmaan jo toista kymmentä vuotta vanha....ellei vanhempi. Ja sitä tuskin on koskaan pesty, joten kyllä kait siihen jotain töhnää on ehtinyt kertyä!

On sitten eri asia miltä lopputulema näyttää. Sävyjäkin on varmasti paljon, joten voi olla vaikeaa tehdä päätöstä. Näissä tunnelmissa sitten vierähtänee tovi jos toinenkin :)

Niina

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

MENNYT JA TULEVA

Tervemenoa vuosi 2012

Mennyt vuosi oli tarmokas ja tapahtumarikaskin. 
Kahden iloisen lapsen syntymäpäivät. 
Veljesrakkautta, naurua ja itkua. 
Ihania ystäviä.
Suloisia nassuja ja pienen kissan tassuja.
Kevät ja matka ihanan ystävän kanssa. Kesä ja mansikoita.
Sukulaisissa Ruotsinmaalla. Espanja, ukki ja ystäväperheiden loma.
Liikuntaa ja iloa.
Ihmissuhteiden kiemuroita. Oman itsensä tutkiskelua. 
Riittämättömyyttä ja kiukkua.
Ompelua ja innostusta.
Uusi karvatassu.

Viime vuosi oli tärkeää aikaa perheelle. Saimme olla ja tehdä paljon yhdessä. 
Olen kiitollinen siitä, mitä meillä on. Elämä jatkuu ja eteenpäin mennään uusin haastein. 












Tuleva vuosi jännittää. Odotuksia on paljon.
Niin työn suhteen kuin parisuhteen.
Uusia harrastuksia ja matkoja.
Esikoulua ja arjen suuria muutoksia.

Kaikki asiat ei aina mene niin kuin haluaisi. Jotkut unelmat eivät ehkä toteudu. 
Mutta uskon, että kun jostain joutuu luopumaan, jotain voi tulla tilalle.
Uusia ovia avataan, jos vain on se oikea aika.

Näissä tunnelmissa toivotan kaikille ihanuuksille onnekasta uutta vuotta 2013!

Niina