On hän vaan niin suloinen siinä ja tuijottaa silmä kovana, koska hänet päästetään sisään.
Nöpö on nauttinut menneestä kesästä täysin siemauksin. Sitä ei ole juuri päivisin sisällä näkynyt, ulkoillut kaikki päivät pitkät. Illan hämärtäessä sitten tulee sisälle ja asettuu nukkumaan. Useimmiten mun syliini sohvalle. Pian on taas niin kylmä, ettei tuo taida ulos juurikaan nokkaansa laittaa.
On toinenkin asia mitä välillä hämmästelen. Toisaalta Nöpö on kovin taitava, kun kiipeilee puissa ja muutenkin on niin utelias ja löytää itsensä välillä melko kiperistä tilanteista. Hän on saattanut kiipeillä tuossa terassin kaiteella....ja humps...yhtäkkiä kissa on kadonnut. Useasti tuo saattaa tipahdella milloin mistäkin.
Mutta onneksi kissalla on monta elämää....meidän kisulla niitä taitaa olla useita kymmeniä ;D
Niina
2 kommenttia:
Meidän Paavo-kolli ei tunne kelloa, mutta hyppää kyllä ikkunalaudalle pyytämään sisään. Päivät kuluvat enimmäkseen ulkona ja kesällä välillä yötkin. Paavo on hassu siitä, että jos poikani menee keittiöön, Paavolle tulee julmettu kiire syömään. Muiden kohdalla hän ei tee niin, eli selvästi pelkää pojan syövän ruokansa. Meidän Paavo ei myöskään piittaa sateesta, mutta on sitten tarkka pesuistaan sisään tullessaan. Hän putsaa nopeasti itse itsensä, eikä silloin saa häiritä. Kun tulee lunta ja pakkasta, hän ravistelee kovasti jalkojaan ulos mennessä. Se vasta onkin hassun näköistä. Kivoja eläimiä ovat nämä lemmikkikisut, sillä niiden ajatustenjuoksun miettimiseen ei taida oikein ihmisjärki riittää...
Ihania on kisut. Ja hauska tuo, miten kiire tulee sitten keittiöön :)
Pesu on meidänkin Nöpölle tärkeä...mutta ruoka ensin ;)
Lähetä kommentti